Onko hyvän käytöksen asiassa ihmisen elämän ajalta paljon elämästä jo puhuneena kysymys hallusinoinnin tapaisesta mieltymyksestä vain asioihin? Jos on, niin rauhoitutaan ja koetetaan kukin rauhoittaa oma mielensä.
Tehdäänpä asiassa jotain oikein. Hyvän käytöksen valvonta tasaisesti edistyen on keskustelussa mukana olemista inhimillisestä elinvoimasta.
On ilo ja suuresti ihmisenä etu ohjauksessa lapsuudessa noudattamaan keskinäistä luottamusta ja henkistä kestävyyttä. Kestävyyttä jo tarvitaankin kielen harjoittelussa ilman jotain varsinaista opetusohjelmaa hyvän lapsuuden tavoittein. Kielellinen voitonvireen jatkuvuus ei saisi toteutua niin, että kuviteltaisiin opetusohjelma kielen ymmärryksen ja kielen avulla viestimisen harjoitustilanteeseen. Se olisi sääli hyvän käytöksen kyllä osaamisessa ja itsensä arvostamisessa.
Opetetaanko ja siten opitaanko oman itsensä arvostaminen lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden elämän tapahtumin aina ja todella? On oltava tarkkana yksilön ja sukupuolen kielellisyytensä arvionnin perustein. Yhdistä voimat hyvän käytöksen noudattamisen valvontaan keskustelussa mukana oltaessa inhimillisestä elinvoimasta.
Fyysinen, vaan ei henkinen, voiman heikommuuden henkilökohtainen esittäminen sukupuolen arvostuksin maailman olemassaolon kysymys, mutta se mahdollistaa hyvän käytöksen valvonnan jämeröittämisen. On paljon ennen muuta mahdollisuuksia noudattaa hyvää käytöstä luoden uusia henkisyyden ja ruumiillisen voiman avulla ahkeroinnin maailmoja kaikkeen inhimilliseen toimintaan. On tilaisuuksia valvoa itse hyvän käytöksen noudattamista.
Valtavirta on elämänlaadullisesti tyytyväisyyttä. Taide- ja kulttuurikehitys useasti unohdetaankin. Oman maan etu jo kurkistaa aihein monin tulevaisuudestaan. Yhteisöllisesti mediassa ja tilaisuuksissa osallistuttavaksi on tärkeää lasten kielen kehityksen parhaan tunteminen. On harjoitus. Taas opitaan ja voidaan yhdessä toinen toistaan auttaen osata enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti