Asennekehitys yhteiskunnallisesti ja ihmisyyden paras omassa itsessä – sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulma

 

Kohti inhimillisempää ja osallistavampaa yhteiskuntaa

Johdanto

Yhteiskunnallinen asennekehitys ja ihmisyyden parhaan löytäminen omassa itsessä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun pohditaan hyvinvoivan ja osallistavan Suomen rakentamista. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat tässä työssä etulinjassa: ne paitsi tukevat yksilöitä elämän eri vaiheissa, myös vaikuttavat laajasti asenteisiin, arvoihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Asenteiden kehitys yhteiskunnassa

Asenteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen tapoja suhtautua toisiinsa ja yhteiskuntaan. Ne rakentuvat kokemuksista, kasvatuksesta sekä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan ytimessä on ollut pyrkimys vaikuttaa asenteisiin – esimerkiksi purkaa ennakkoluuloja, torjua syrjintää ja lisätä ymmärrystä erilaisuutta kohtaan.

Muuttuva yhteiskunta ja arvot

Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittäviä muutoksia moninaisuuden, suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden saralla. Esimerkiksi suhtautuminen mielenterveyteen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen on kehittynyt avoimemmaksi. Tässä kehityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut aktiivinen rooli tiedottajina, vaikuttajina ja keskustelun avaajina.

Yhteisöllisyys ja osallisuus

Järjestöt ovat edistäneet yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kannustamalla ihmisiä osallistumaan toimintaan, vapaaehtoistyöhön ja päätöksentekoon. Ne ovat rakentaneet siltoja yksilöiden ja yhteiskunnan välille, tukeneet heikommassa asemassa olevia ja korostaneet jokaisen ainutlaatuista arvoa.

Asenteisiin vaikuttaminen käytännössä

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt toteuttavat monipuolisia kampanjoita, koulutuksia ja vertaistukitoimintaa, joiden tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja empatiaa. Esimerkiksi kampanjat mielenterveyden edistämiseksi tai yksinäisyyden vähentämiseksi ovat muuttaneet asenteita niin, että avun hakeminen ja tarjoaminen koetaan aiempaa hyväksyttävämmäksi.

Ihmisyyden parhaat puolet omassa itsessä

Jokaisessa ihmisessä on piirteitä ja vahvuuksia, jotka ilmaisevat ihmisyyden parasta: empatia, vastuullisuus, rehellisyys, myötätunto ja halu auttaa muita. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työssä pyritään vahvistamaan näitä ominaisuuksia sekä yksilöissä että yhteisöissä.

Oman ihmisyyden tunnistaminen

Järjestöt tukevat ihmisiä löytämään ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi vertaistukiryhmissä, mentoroinnissa ja ohjauksessa, joissa rohkaistaan kohtaamaan sekä omat haasteet että onnistumiset. Oman arvon löytäminen ja itsensä hyväksyminen on tärkeä askel kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Empatian ja yhteisvastuun merkitys

Empatia ja kyky asettua toisen asemaan ovat ihmisyyden ydintä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt opettavat käytännönläheisesti, kuinka jokainen voi olla tukena toiselle, kuunnella ja auttaa. Yhteisvastuu tarkoittaa, että jokainen on osa yhteisöä ja voi vaikuttaa muiden hyvinvointiin omilla teoillaan.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Yksi ihmisyyden parhaista puolista on aktiivinen osallistuminen: rohkeus vaikuttaa epäkohtiin, puolustaa ihmisoikeuksia ja rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Järjestöt tarjoavat väyliä vapaaehtoistyöhön, kokemustoimijuuteen ja vaikuttamiseen esimerkiksi lausuntojen ja kannanottojen kautta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli asennekehityksessä

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat vaikuttaneet monin tavoin yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin. Niiden kautta on syntynyt laajoja kansalaisliikkeitä, jotka ovat edistäneet esimerkiksi vammaisten, pitkäaikaissairaiden, mielenterveysongelmista kärsivien tai vanhusten oikeuksia ja asemaa.

Esimerkkitoimintaa

·        Esteettömyyskampanjat ovat lisänneet ymmärrystä siitä, millaista on elää liikuntaesteisenä yhteiskunnassa ja muuttaneet asenteita kohti saavutettavuutta.

·        Mielenterveyden edistämisen hankkeet ovat purkaneet stigmoja ja rohkaisseet avoimeen keskusteluun mielen hyvinvoinnista.

·        Syrjinnän vastaiset tempaukset ovat herättäneet keskustelua yhdenvertaisuudesta esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

·        Vapaaehtoistoiminta on auttanut yhdistämään eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, luoden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta.

Haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Vaikka asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan, haasteita on yhä olemassa. Ennakkoluulot, syrjintä ja polarisaatio synnyttävät edelleen eriarvoisuutta. Digitalisaatio ja sosiaalinen media tuovat uusia muotoja sekä osallisuuden mahdollisuuksiin että vihapuheeseen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tehtävä on jatkossakin valvoa heikoimmassa asemassa olevien etuja ja edistää rakentavaa vuoropuhelua.

Tulevaisuuden painopisteitä

·        Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistäminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla

·        Nuorten ja ikääntyvien erityiskysymysten huomioiminen entistä paremmin

·        Digitaalisen osallisuuden parantaminen ja verkkoympäristöjen turvallisuuden lisääminen

·        Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, jotta apua ja tukea olisi helpompi hakea

·        Yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistaminen kansalaisten välillä

Johtopäätökset

Asennekehitys on pitkäjänteistä työtä, jossa jokainen meistä on osallinen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli on ollut ja on jatkossakin merkittävä: ne tukevat yksilöiden kasvua, rakentavat yhteyksiä, herättävät keskustelua ja puolustavat ihmisarvoa. Ihmisyyden parhaat puolet – empatia, vastuullisuus ja halu tehdä hyvää – voivat kukoistaa, kun yhteiskunta ja yhteisöt tukevat niiden esiin tulemista. Näin rakennamme yhdessä inhimillisempää, osallistavampaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea.